Torahampaat

Torahampaat

Verenimijän purukalusto ja miten se tehdään

Ensiksi tarvitaan hammasmuovia. Sitä saa esim. Kuokkasen peruukkiliikkeestä (Itäinen Teatterikuja 5 B, 00100 Helsinki; puh. 09-626251) 25 markalla palasen, josta saa säästeliäällä käytöllä neljä hammasparia. Valmistusvaiheessa syntyvät pienet hukkalastut voi sulattaa yhteen ja käyttää seuraavan hammasparin valmistukseen.

Valmistamiseen tarvitaan seuraavia välineitä: - kuumaa, lähes kiehuvaa vettä (termospullo tai mikroaaltouuni nopeuttaa työtä) - erittäin terävä mattoveitsi tai skalpelli tms. - sakset - pinsetit - pieni kippo, joka kestää kuumaa vettä (itse käytän jälkiruokamaljaa) - peili

Ensiksi sananen hammasmuovista materiaalina: Muovi on kylmänä valkoista ja melkoisen kovaa. Kun sen dippaa kuumaan veteen hetkeksi, se muuttuu nopeasti läpinäkyväksi ja pehmenee muotoiltavaksi noin kymmenen sekunnin ajaksi, minkä jälkeen se taas kovettuu. Veden täytyy olla todella kuumaa, jäähtynyt ei enää tehoa. Tästä syystä olen itse käyttänyt termospulloa, ettei uutta vettä tarvitse jatkuvasti kuumentaa. Silti yhteen hammaspariin voi mennä kaksi litraa kuumaa vettä, vaikka käytänkin sitä kerralla vain vajaan desilitran. Vesi ehtii jo yhdenkin työvaiheen aikana jäähtyä sen verran, että se on vaihdettava uuteen ennen joka dippausta. Muovi muuttuu kuumennettaessa kumimaiseksi ja jo aikaansaadut muodot voivat pehmetä piloille. Ohuet Osat pyrkivät kutistumaan kasaan ja paksuuntumaan. Tämän takia varsinkin ensimmäisen työvaiheen jälkeen täytyy olla hyvin varovainen, ettei dippaa veteen jo muotoiltuja osia.

Perusohje on, että kun muovia on kuumennettu mistä kohtaa tahansa, aihio laitetaan aina suuhun muotoilua varten. Muuten hampaista ei tule hyvin istuvia. Tämän takia jokaisen on parempi itse tehdä hampaansa. Vain hyvin harvat ja omalaatuisilla mieltymyksillä varustetut henkilöt nauttivat siitä, että heidän suuhunsa tungetaan nippu sormia... Sitä, miten hyvin hampaat istuvat suuhun, ei toinen myöskään pysty arvioimaan. Pidä peili koko ajan edessäsi niin, että voit tarkistaa edistymisesi jokaisen työvaiheen jälkeen.

Tukikaari

Ensin muotoillaan hampaiden taakse tuleva tukikaari. Leikkaa muovista sopiva suikale (noin 5 mm x 4 cm - isompi, jos sinulla on isot leuat). Muovia voi leikata mattoveitsellä tai tukevilla saksilla. Dippaa suikale kokonaan kuumaan veteen (poimimiseen täytynee käyttää pinsettejä tms., ellei omista teflonsormia). Tunge kuuma muovinsuikale suuhusi yläleuan ienten taakse ja painele se sopivaan muotoon niin, että muovin päät tulevat esiin haluttujen torahampaiden kohdalta (kuva 1). Kaari on syytä kaartaa mahdollisimman ylhäältä. Jos se kulkee suoraan hampaiden takaa tai ienrajasta, puheesta tulee hyvin sössöttävää. Klassinen torahampaan sijainti on hammaslääkäreiden kielellä kolmonen, mutta elokuvan "Lost Boys" vampyyreilla torahampaat olivat kakkosten kohdalla, eikä sekään hullummalta näyttänyt...

Muovin paineluun on parasta käyttää peukaloita (kuva 2), jotta muovin saa paineltua paikoilleen mahdollisimman laajalta alueelta kerrallaan. Tarkoitus on saada koko ikenen takana oleva kaari muotoiltua istuvaksi ennen seuraavaa työvaihetta.

Seuraavaksi dipataan vain kaaren päät (kuva 3), tungetaan muovi suuhun ja purraan hampaat lujasti yhteen. Samalla pitää yrittää painaa kielellä ienten takana oleva kaari tiiviisti ikeneen kiinni, muuten aihiosta ei tule hyvin istuvaa. Tässä vaiheessa voi jo kääntää suikaleen ylimääräiset päät hampaiden päälle (kuva 4) ja painaa ne napakasti kohdalleen, jotta ne muotoutuvat alla olevan hampaan mukaisesti.

Nyt sinulla pitäisi olla aihio, joka istuu napakasti suuhun eikä putoa itsestään, eikä myöskään ole liian paksu purupintojen kohdalta. Paraskin hammaspari muuttaa purentaa sen verran, että pitkän käytön jälkeen suussa on tosi outo olo, kun hampaat ottaa pois... Tämä haitta on syytä minimoida. Pitkään jatkunut purentavirhe nimittäin aiheuttaa pahimmillaan päänsärkyä ja masennusta.

Hampaat esiin

Seuraavaksi aletaan muotoilla itse hampaita. Tähän on kaksi vaihtoehtoa:

1. Jos muovia oli ensimmäisessä vaiheessa riittävästi, sitä on hampaiden päälle käännettynä niin paljon, että siitä saa suoraan muotoiltua torahampaat.

2. Jos muovia on hampaiden päällä vain vähän, leikataan muovista kaksi pientä kolmiota ja "juotetaan" ne paikalleen. Tämä on tehtävä yksi hammas kerrallaan (kuva 5).

Kolmio laitetaan pehmenemään ja samalla lämmitetään hampaan päälle tulevaa muovin osaa varovasti. Aihio laitetaan suuhun ja muovit painetaan vastakkain. Muista taas purra hampaita kunnolla yhteen. Muovit eivät tartu toisiinsa kovin helposti ja tämä saattaa vaatia monta yritystä ja paljon ärräpäitä. Hampaan päällä oleva ohut osa pyrkii myös menemään kasaan lämmitettäessä, joten ensin sitä on hieman painettava laajemmalle alueelle hampaan päälle ja sitten äkkiä, ennen kuin muovit taas kovettuvat, painettava irtokolmio sen päälle. Sitten kolmiota painetaan lujasti paikalleen, kunnes muovi on kovettunut.

Hampaan muotoilu

Ensin kannattaa muotoilla hampaan yläosa. Ientä kohden hampaan tulisi oheta lähes olemattomiin, jotta se sulautuisi omaan hampaistoon. Tämä on helpointa tehdä niin, että lämmittää hampaan yläosaa, laittaa hampaat suuhun ja painaa sitten yläosan aivan ohueksi niin, että se saa levitä ikenen ja viereisten hampaiden päälle (Ja taas purraan hampaat yhteen ja pidetään kielellä takakaarta kohdallaan). Sitten leikataan vain veitsellä nämä ylimääräiset osat pois (kuva 6). Muovin on hyvä kuitenkin peittää alle jäävä hammas kokonaan.

Alaosan muotoilu aloitetaan siten, että kuumennetaan varovasti hampaan kärkeä, laitetaan hammas suuhun (purraan taas hampaat yhteen) ja painetaan hampaan alaosa kiinni alahampaisiin (kuva 7). Näin hampaasta muotoutuu mahdollisimman "luonnollinen", sellainen joka suuhusi mahtuisi, jos sinulla oikeasti olisi torahampaat... Tätä muotoa voi sitten ruveta siistimään ja ennenkaikkea teroittamaan mattoveitsellä ja dippaamalla. Terävimpiä muotoja saa, kun vuolee varovasti kylmää muovia mattoveitsellä. Huom! Ainoastaan tässä kohtaa hampaita ei pidetä suussa muotoiltaessa... Ole varovainen; jos vuolet liikaa, voi miltei valmis hammaspari mennä piloille.

Toinen kohta, joka on helpointa muotoilla veitsellä, on purupinta. Sinne syntyy helposti öklöttäviä könttejä, jotka eivät ole lainkaan tyylikkäitä, ja niitä ei pysty poistamaan kuin leikkaamalla (kuva 8). Mutta taas kannattaa varoa; purupinnan kohdalla on tehtävä kompromissi mukavuuden ja tukevuuden välillä; Jos leikkaat tämän kohdan liian kapeaksi, hampaat eivät pysy tukevasti suussa, vaan hieno torahammas pyrkii repsahtamaan alas (kuva 9).

On hyvä muistaa, että se millaiset torahampaat voit muotoilla, riippuu siitä millainen oma hampaistosi on. Käytä peiliä koko ajan ja pyri harmoniseen kokonaisuuteen. Sitäpaitsi, jos teet liian pitkät torahampaat, ikenissäsi on pian reikiä... Ensin tulee helposti yritettyä liian pitkiä. Kun pidät aihiota kädessäsi, torahampaat näyttävät onnettoman lyhyiltä, mutta kun laitat hampaat suuhun, vaikutelma on aivan toinen...

Jos olet tehnyt loppumuotoilun veitsellä, voit vielä hyvin nopeasti dipata hampaan pinnan hyvin kuumaan veteen, jotta muodot pehmenisivät. Olen kuitenkin huomannut, että terävätkin särmät hampaan pinnassa voivat olla yllättävän luonnollisen näköisiä. Ja tässä vaiheessa kuumalla vedellä leikkiminen voi johtaa siihen, että melkein valmiit hampaat menevät pilalle.

Värjäys

Lopuksi hampaat värjätään oman hampaiston värisiksi. Hammasmuovi on takuulla valkoisempaa kuin ihmisten hampaat yleensä. Tee kuppi vahvaa teetä ja laita hampaat sinne. Tarkista värjäytymisen aste vaikka tunnin välein (tai tiuhempaankin, jos viitsit) laittamalla hampaat suuhusi ja katsomalla peilistä. Liota hampaita tarvittaessa lisää. Alkuperäinen ohje, jonka sain Kuokkaselta oli "liotetaan teessä yön yli", mutta luulen että vain laitapuolen kulkijoilla on niin ruskeat hampaat. Masqueraden Nosferatu-klaanille tämä antaisi tietysti ainutlaatuisia mahdollisuuksia herättää inhoa, mutta sitten pitäisi värjätä omatkin hampaat... tähän tarkoitukseen Kuokkaselta saa kyllä nikotiiniinruskeaa hammaslakkaa.

Kaikenkaikkiaan yhteen hammaspariin kannattaa varautua uhraamaan ainakin kaksi tuntia työtä, ja tämä siinä tapauksessa että kaikki menee putkeen etkä joudu aloittamaan uudelleen alusta. Lisäksi odotettavissa on myös ärräpäitä ja niskakramppeja.

Mutta tulos on kaiken tämän vaivan arvoinen, kun hymyilet iloisesti metrossa örisevälle häirikölle...

Takakaarettomat hampaat

Monet larppaajat valmistavat hampaita myös ilman niitä yhdistävää takakaarta. Tällöin tehdään vain noin yhden neliösentin tuki hampaan taakse. En ole tätä itse kokeillut, mutta olen saanut menetelmästä kahdenlaisia kommentteja: Osa on ollut oikein tyytyväisiä näihin "irtohampaisiin". Ne pysyvät kuulemma hyvin paikoillaan ja puhe ei muutu sössöttäväksi, niinkuin usein käy tukikaarellisen hammasparin kanssa, ellei kaarta ole muotoiltu tarpeeksi korkeaksi. Toiset taas ovat sitä mieltä, että irtohampaita on vaikeampi tehdä, eivätkä ne silti pysy niin hyvin paikallaan. Lisäkommenttina eräs larppaaja vielä mainitsi, että irtohammas voi pahimmillaan aiheuttaa tukehtumisvaaran, sillä se on niin pieni että se mahtuu henkitorveen... Nämä olivat siis kuulopuheita, itse en ole (vielä) irtohampaita kokeillut.

Työn Iloa!

	Terhi Säilä

Kun pidät aihiota kädessäsi, torahampaat näyttävät onnettoman lyhyiltä, mutta kun laitat hampaat suuhun, vaikutelma on aivan toinen...

Larp.fi 2.0