Larppaus on monipuolinen harrastus, jossa henkilöt eläytyvät roolipelihahmonsa arkeen pelin ajaksi. LARP tulee englanninkielen sanoista Live Action Role Playing eli vapaasti suomennettuna liveroolipelaaminen.
Suomessa on larpattu 80-luvun loppupuolelta lähtien, ja harrastus on yleistynyt Internetin helpon yhteydenpidon myötä. Larppaus poikkeaa perinteisestä roolipelaamisesta sillä, että hahmojen tekemisiä ei vain kuvailla istuen pöydän ääressä, vaan niiden arkea eletään koko keholla asuja myöten.
Mitä kaikkea voi larpata?
Mitä vain, mitä pelaajat haluavat ja pelinjohtaja haluaa toteuttaa. Larpit syntyvät niin arkisista asioista kuin satojen sivujen omista fantasiamaailmoista.
Larpit voidaan toteuttaa ihan nykymaailmaan sijoittuviksi, jolloin propit eli hahmon ja pelipaikan varusteet voivat löytyä suoraan paikalta. Fantasiamaailmoissa hahmot ja pelipaikka pyritään proppaamaan maailmaan sopivaksi.
Pelit tehdään usein nollabudjetilla ilman avustuksia, eli täydellisesti rakennettua fantasiamaailmaa on vaikea toteuttaa. Tällöin mukaan astuu larppaajan mielikuvitus, eli monet asiat voidaan toteuttaa halvalla ja proppeja voidaan tehdä myös yhdessä. Pelipaikan vuokra sekä pelaajien ruokailu syö usein isoimman osan budjetista.
Kuka on pelinjohtaja?
Larpilla on aina pelinjohtaja, jonka tehtävänä on toteuttaa peli sekä varmistaa, että se toimii. Pelinjohtaja/pelinjohtajat ovat suunnitelleet pelin, hakeneet siihen pelaajat ja kirjoittaneet siihen sopivat materiaalit. Pelinjohtajat eivät puutu kovin usein pelaajien tekemisiin, vaan vastuu itse pelistä on pelaajilla. Pelinjohtajat voidaan nähdä häärimässä jossain takavasemmalla koko pelin ajan ja seuraamassa, että peli toimii.
Hahmot
Larpissa pelatessa ei pelata itseä vaan pelataan hahmoa. Riippuen pelistä hahmo voi olla saatu pelinjohdolta etukäteen tai se voi olla itse kirjoitettu. Näitä hahmoja kutsutaan myös nimellä pelaajahahmo viitaten, että niihin halutaan joku pelaaja pelaamaan. Hahmojen kuvaukset ovat usein muutaman sivun pituisia, joissa on kerrottu hahmolle tärkeää historiaa sekä tärkeimpiä kontakteja muista pelaajista. *esimerkkihahmo*
Hahmot elävät pelin ajan. Pöytäroolipeleissä pelaaja kuvailee, mitä hahmo tekisi, kun larppauksessa koko peli toimitaan, näytellään ja tehdään itse. Etukäteen kirjoitettu kuvaus hahmosta antaa alkutilanteen, mutta ei mitenkään koko juonta siitä, mitä hahmolle pelissä tapahtuu. Tämä riippuu kokonaan pelaajan sekä kanssapelaajien valinnoista.
NPC tai EPH
Hahmoja on erilaisia, mutta suurin osa pelin hahmoista on pelaajahahmoja. Pelissä voi olla myös hahmoja, joilla on tietty tehtävä tai avustava rooli, jolloin hahmot tietävät enemmän, kuin muut hahmot. Näitä hahmoja kutsutaan NPC- (non-player-character) tai EPH- (ei-pelaajahahmo) hahmoiksi. Nämä hahmot ovat pelissä varmistaakseen pelille tiettyjä tapahtumia tai juonia.
Erilaisia elämyksiä
Larppien parissa pelaaja pääsee kokemaan asioita, joita ei muuten välttämättä kokisi omassa elämässä. Hahmo voi olla hyvin eri ikäinen, erilaisessa sosiaalisessa asemassa, eri sukupuolta, omata eri seksuaalisen suuntautumisen tai suhtautua ihmisiin eri tavalla kuin pelaaja itse. Larppaamisen kautta voi oppia ymmärtämään asioita myös toisen näkökulmasta. Siksi pelit voivat käsitellä myös rankkoja aiheita, joissa identiteettikysymykset voivat olla keskiössä. Larpit usein sitoutuvat inklusiivisen ja turvallisen larppauksen periaatteisiin, jotta kaikki tuntisivat olonsa tervetulleiksi larppaamaan.